Skip to main content

We have a tailored site for international audiences

Blogi
Antti Kela

Digital Identity Expert, Certified Anti-Money Laundering Specialist (CAMS)

Muuttuvat pakotelistat – minkä yritysten kanssa voin tehdä yhteistyötä?

Organisaatiot käyttävät pakotelistoja varmistaakseen, etteivät ne tee yhteistyötä sellaisten asiakkaiden, alihankkijoiden, muiden sidosryhmien tai niiden taustalla vaikuttavien päätöksentekijöiden kanssa, jotka ovat toimineet laittomasti ja ovat sen vuoksi pakotelistalla. Kansainväliset pakotelistat päivittyvät nykyisin tiheästi – muutoksia tehdään sekä yksityishenkilöiden että yritysten osalta lähes päivittäin.

# Mitkä ovat tärkeimmät pakotelistat?

Tärkeimmät seurattavat pakotelistat määrittyvät sen perusteella, mitä lakeja organisaation on noudatettava. Lakien osalta organisaation maantieteellisellä sijainnilla on tärkeä merkitys. Pääkonttorin sijainnin lisäksi myös esimerkiksi tytäryhtiöiden sijainti vaikuttaa. Jos pääkonttori on Suomessa ja myyntiyhtiö USA:ssa, pakotelistaseurannassa on noudatettava sekä Suomen että USA:n määräyksiä.

Tyypillisimmät seurattavat pakotelistat eurooppalaisille yrityksille, joiden kaupalliset sidokset ulottuvat USA:han ja Britanniaan ovat YK:n, EU:n, USA:n ja Britannian toimesta ylläpidettävät viralliset listat:

  • UN Consolidated list
  • EU Consolidated list of persons, groups and entities subject to EU financial sanctions
  • OFAC Specially Designated Nationals And Blocked Persons List (SDN)
  • HM Treasury - consolidated list of financial sanctions

# Mitä pakotelistoilta tarkistetaan?

Suoraviivainen tapa on tarkistaa yrityksen nimen tai y-tunnuksen avulla yksinkertaisesti löytyykö organisaatio yritysten pakotelistalta. Tämä tarkistus jättää kuitenkin paljon tilaa asetelmille, joissa yrityksen vaikutusvaltainen taustatoimija voi olla pakotelistalla.

Yksi hyvä käytäntö on selvittää yrityksen taustalla vaikuttavat avainhenkilöt, omistajat ja tosiasialliset edunsaajat (Ultimate Beneficiary Owner, UBO) ja kohdentaa näille pakote- ja PEP-listatarkistukset (PEP = Politically Exposed Persons). Kunnollinen pakotelistaseuranta edellyttää siis yritysten omistusrakenteiden selvittämistä. Lue tästä blogista ketjutetun omistuksen haasteista ja ratkaisumalleista.

Tarkistus perustuu tyypillisesti organisaation omien valittujen tietojen vertaamiseen pakotelistojen tietoihin. Oman organisaation datan laatu on luonnollisesti tässä avainasemassa. Mahdollisesta osumasta saatava ilmoitus käynnistää analyysin, jossa varmistetaan, onko kyse aiheellisesta ja todellisesta pakotelistaosumasta. Luonnollisesti jokainen yritys lähestyy asiaa omasta riskiperusteisesta lähtökohdastaan ja ottaa huomioon mahdolliset sopimukselliset velvoitteet sekä määräykset.

# Mitä eroa on PEP- ja pakotelistoilla?

Henkilö on poliittisesti vaikutusvaltainen (PEP), jos hän toimii merkittävässä asemassa julkisella sektorilla, esimerkiksi eduskunnassa tai vaikkapa puolustusvoimissa. Määräysten näkökulmasta PEP-tarkistuksiin liittyvät velvoitteet on kuvattu rahanpesulaissa ja pakotelistaseurannan velvoitteet on määritelty ns. pakotelaissa. On siis tärkeää erottaa nämä kaksi eri sääntelykehikkoa, jotka molemmat liittyvät sidosryhmien taustatarkistuksiin ja seurantaan.

Nämä kysymykset eivät kohdistu vain säänneltyjen alojen yrityksiin kuten pankkeihin, vaan myös monet muiden alojen yritykset joutuvat varmistamaan erilaisten sitoumustensa velvoittamina, että ne eivät tee yhteistyötä esimerkiksi sellaisten tahojen kanssa, joiden päättäjiä on pakotelistoilla.

# FATF:n päivitetty UBO-suositus

Yritysten taustalla vaikuttavien edunsaajien tunnistaminen on suuri maailmanlaajuinen ongelma, joka liittyy mm. asiakkaan tuntemisen ja rahanpesun estämisen velvoitteisiin. Tämän alueen globaali auktoriteetti Financial Action Task Force (FATF) on julkaissut maaliskuun lopussa uuden päivitetyn version tosiasiallisten edunsaajien tunnistamiseen liittyvästä suosituksesta (recommendation 24). Tämä on yksi ylimmän tason toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään organisaatioiden vaikutusvaltaisten henkilöiden tunnistamista. Kaksi vuotta kestäneen muutostyön tuloksena syntyneen suosituspäivityksen tärkeimmät lisäykset ovat:

  • Jos asiakkaan tuntemistietojen koostamisessa (Customer Due Diligence, CDD) ei löydy tosiasiallisia edunsaajia, kohdeorganisaation johtajat ja päätöksentekijät on selvitettävä.
  • Huomautus siitä, että jokaisen valtion on perustettava UBO-rekisteri. Vastaavasti kansallisella tasolla on varmistettava, että yritykset raportoivat ajantasaiset omistus- ja UBO-tietonsa rekisteriin.
  • Täsmennetty valtuuttajan ”nominator” määritelmää, joka liittyy ns. varjoissa oleviin johtajiin, jotka nimeävät yrityksen johtotehtäviin toisia valtuutettuja henkilöitä ”nominee”. Tällaisten valtuutettujen nimet on ilmoitettava kansalliseen UBO-rekisteriin.

# Miten voin automatisoida yritysten pakotelista- ja UBO-tarkistukset?

Pakotelistatarkistukset sekä tosiasiallisten edunsaajien (UBO) ja päättäjien tunnistaminen kietoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka ajantasainen hallinta ja automatisointi on ongelmallista. Signicat tarjoaa tähän ongelmaan ratkaisun - palvelumme voidaan liittää organisaatiosi KYB-prosessin osaksi. Automatisoitava prosessi hyödyntää yhden teknisen rajapinnan avulla eri tietolähteitä - rekistereitä on eri maissa vaihtelevasti ja myös tiedon laatu vaihtelee. Esimerkiksi yritysasiakkaiden, toimittajien, alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden päättäjä-, omistus-, UBO- ja PEP-tiedot sekä pakotelistat voidaan tarkistaa automaattisesti ja säännöllisin väliajoin. Tarkistuksen tuloksena voi olla esimerkiksi annettuihin y-tunnuksiin liittyvien henkilöiden ja yritysten nimet, jotka ovat pakotelistalla.