Skip to main content

We have a tailored site for international audiences

Blogi
Antti Kela

Sales Executive, Certified Anti-Money Laundering Specialist (CAMS)

Missä mennään Boris? EU-tason UBO-rekisterihanke etenee

# Miksi tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen on tärkeää?

Tosiasiallisten edunsaajien (engl. lyh. UBO, Ultimate Beneficial Owner) ilmoittamisvelvollisuus liittyy kansainvälisiin määräyksiin, joiden avulla halutaan estää väärinkäytöksiä, kuten rahanpesua ja toisaalta lisätä läpinäkyvyyttä. Tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen liittyy kaikkien organisaatioiden toimintaan mm. pakotelistahallinnan kautta.

Tosiasiallisena edunsaajana pidetään henkilöitä, joilla on merkittävä määräysvalta organisaatiossa. Tätä arvioidaan omistuksen ja äänivallan näkökulmista. Tosiasiallinen edunsaaja on aina ihminen ja merkittävän määräysvallan kynnysarvoksi on määritelty kansainvälisesti 25 %. Organisaation on ilmoitettava kansalliseen UBO-rekisteriin lista niistä henkilöistä, joilla on 25 % tai sitä suurempi omistusosuus tai äänivalta joko suoraan tai välillisesti toisen organisaation kautta.

Mikään yritys ei saa tehdä yhteistyötä pakotelistoilla olevien henkilöiden kanssa. Jotta organisaatio voi selvittää onko esimerkiksi asiakasyrityksen tai tavarantoimittajan taustalla pakotelistalla olevia henkilöitä, kohdeyrityksen omistusrakenne ja tosiasiallisten edunsaajat on selvitettävä. Luonnollisesti myös reguloitujen ja valvottavien organisaatioiden on selvitettävä sidosryhmiensä UBO-tiedot mm. rahanpesun estämiseksi. Pakotelistalle voidaan asettaa henkilöiden lisäksi maita, organisaatioita tai esim. rahtilaivoja.

# Löytyykö tunnistettuja edunsaajia pakotelistoilta?

Pakotteiden rikkominen on rangaistava teko, josta voi seurata paljon ongelmia. Pakoteriski (sanctions risk) on riski, joka liittyy yhteistyöhön pakotelistalla olevan tahon tai henkilön kanssa. Pakotteiden rikkomisesta voi seurata merkittävää mainehaittaa, liiketoimintakielto, varojen jäädytys, toiminnan lopettaminen tai julkisen rahoituksen estäminen. Rangaistuksena voi olla myös sakkoja tai vankeutta. Suomessa tähän liittyy pakotelaki.

# Mitä pakoterikkomuksesta seuraa?

Rahanpesuun liittyviä rangaistuksia on kovennettu kuudennessa rahanpesudirektiivissä. Rangaistus voidaan kohdistaa myös yritykseen, kun aiemmin vastuu on kohdistettu työntekijöihin. Yritystä voidaan pitää vastuullisena, jos se ei ole voinut estää esim. omaa työntekijää tekemästä rahanpesurikosta. Rahanpesurikoksen vankeusrangaistuksen minimiaikaa pidennetään yhdestä vuodesta neljään vuoteen. Kuudennessa direktiivissä lisätään myös viranomaisten toimivaltuuksia.

# Miksi kansalliset UBO-rekisteritiedot halutaan keskittää yhteen paikkaan?

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen ja pakotelistojen hallinta halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi. Aivan helppoa se ei toki ole tämän BORIS-rekisterin valmistumisen jälkeenkään. Mutta esimerkiksi rahanpesudirektiivi edistää tätä tavoitetta, kun jäsenmaiden viranomaiset ja organisaatiot velvoitetaan kehitystoimiin kansallisella tasolla. Haasteita aiheuttaa mm. se, että kansallisten UBO-rekistereiden tietosisältö ja kattavuus vaihtelee paljon. Tämä näkyy suoraan myös BORIS-rekisterin kautta informaation laadun vaihteluna. Tavoite on kuitenkin selkeä: tosiasiallisten edunsaajien tarkistaminen halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi ja samalla halutaan lisätä läpinäkyvyyttä.

# Mikä Boris?

EU-maiden kansalliset tosiasiallisten edunsaajien (UBO) rekisterit liitetään keskitettyyn EU-tason rekisteriin, jonka nimi on BORIS (Beneficial Ownership Registers Interconnection System). Tämä kehitystyö liittyy EU:n neljännen (2015/849) ja viidennen (2018/843) rahanpesudirektiivin velvoitteisiin. Kuudeskin (2018/1673) rahanpesudirektiivi on ehtinyt astua voimaan 3.6.2021, mutta siinä ei ole UBO-rekistereihin liittyviä uusia velvoitteita.

Ainakin Tanskan osalta UBO-tiedot vaikuttavat olevan kokonaisuudessaan tarjolla ilmaiseksi Boris-rekisterissä. Myös Malta, Itävalta, Latvia, Hollanti ja Kreikka ovat toteuttaneet teknisen liitännän. Osalla näistä maista palvelun tekninen toteutus näyttää olevan vielä kesken. UBO-tiedot eivät ole julkisia tai ne ovat maksullisia.

Suomen tavoitteena on toteuttaa tekninen liitäntä vuoden 2022 loppuun mennessä ja edunsaajatiedot saataneen tarjolle vuoden 2023 lopulla. Suomen UBO-rekisteriin on tähän mennessä saatu PRH:n mukaan koottua 81 % kaikista ilmoitusvelvollisista. Luku ei ole täysin yksiselitteinen, sillä kaupparekisterissä voi olla paljon yrityksiä, joiden toiminta on käytännössä loppunut.

# Kaikille avoin ja ilmainen mahdollisuus tarkistaa UBO-tietoja

Viidennen rahanpesudirektiivin mukaan kaikilla on oltava vapaa ja ilmainen pääsy tarkistamaan haluamansa yrityksen tosiasialliset edunsaajat. Transparency Internationalin vuosi sitten tekemä selvitys osoittaa, että vain osa EU-maista täyttää em. vaatimuksen. Suomessakaan rekisteri ei ole täysin avoin kaikille eikä tietoja saa ilmaiseksi. Suomen tilanne näyttää tässä vertailussa itse asiassa huonolta. Suomessa edunsaajatieto on kuitenkin tarjolla esimerkiksi median edustajille tai tahoille, joilla on rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus. Palvelu on maksullinen.

Esimerkiksi Norjassa ei ole vielä kansallista UBO-rekisteriä. Sen pitäisi valmistua vuoden 2023 alkupuolella. Liechtensteinissa rekisteri sen sijaan on, mutta sen kattavuus ja käyttömahdollisuudet ovat direktiiviin nähden puutteelliset.

Signicat tarjoaa KYC- ja AML-palveluita.

Tarjoamme KYC-officerin arjen työkalut asiakkaan tuntemiseen liittyen. Kauttamme voi hyödyntää yli sataa tietolähdettä. Pyrimme tarjoamaan pääsyn kaikkiin olennaisiin tietolähteisiin, jatkossa myös Borikseen.