Kiristyvä rahanpesulaki hyvän asiakaskokemuksen haasteena
Rahanpesulaki velvoittaa useita eri aloja, kuten kirjanpitäjiä, autokauppiaita, pankkeja ja muita rahoitusalalla toimivia yrityksiä. Nämä hyvinkin erilaisilla toimialoilla yritystoimintaa harjoittavat organisaatiot joutuvat muun muassa laatimaan riskiarvion toimintaansa liittyvistä väärinkäytösriskeistä sekä tunnistamaan ja tuntemaan asiakkaansa.
Monesti tämä vaatimus aiheuttaa päänvaivaa erilaisia palveluita tarjoaville organisaatioille sekä tuskallisia hetkiä loppuasiakkaille. Organisaatiolle on tärkeää pystyä tarjoamaan asiakkailleen sujuva käyttäjäkokemus. Erityisesti tämä pätee tilanteisiin, jossa tunnistettava asiakas tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.
# Tuntemistiedot viranomais- ja kaupallisista rekistereistä
Miten yritys voi saada lain vaatimat tuntemistiedot helposti rasittamatta loppuasiakasta? Signicat tarjoaa online-palveluntarjoajille ratkaisuja, jotka tuovat vahvan tunnistautumisen lisäksi myös laajat asiakkaiden tuntemistiedot automaattisesti sekä viranomais- että kaupallisista rekistereistä. Näin voidaan varmistua siitä, että linjan toisessa päässä on oikea henkilö ja että hänen taustatietonsa saadaan tarkistettua lain ja viranomaissääntelyn vaatimalla tavalla. Myös loppuasiakas kiittää, kun hänen ei tarvitse syöttää itse kaikkia tietojaan, vaan hän voi keskittyä tarkastamaan, yhä useammin mobiililaitteella, tietojensa oikeellisuuden.
Kaikkia tuntemistietoja ei toki vielä pystytä hakemaan ulkopuolisista rekistereistä, esimerkiksi yleisiin kysymyksiin loppuasiakkaan toiminnan ammattimaisuudesta ja laajuudesta.
Mutta karkeasti ottaen voitaneen sanoa, että ulkopuolisissa rekistereissä olevat tiedot ovat usein juuri niitä, joiden kaivaminen on loppuasiakkaankin kannalta aikaa vievää. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi osoitetiedot, yritysten omistajatiedot ja tarkat omistusosuudet, edustusoikeudet, tosiasialliset edunsaajat, kuuluminen sanktiolistalle tai se onko henkilö poliittisesti vaikutusvaltainen.
# Passin / henkilöpapereiden käyttö etätunnistamisessa
Erityisen mielenkiintoinen tilanne etätunnistamisen osalta on sellainen, jossa tunnistettavana on Suomen ulkopuolella toimiva yritys ja tunnistettavana on useampia yrityksen vastuuhenkilöitä. Hyvin tyypillisesti tällaisessa tilanteessa yksittäinen asiakasyrityksen työntekijä kerää passikopiot vastuuhenkilöiltä ja toimittaa ne sähköpostin liitetiedostoina palveluntarjoajalle. Mutta voidaanko tällöin puhua turvallisesta tunnistautumisesta?
Signicat tarjoaa passin tai henkilökortin luentaan tekniikoita, joissa varmistutaan siitä, että:
- Tunnistautumispyyntö lähtee kohdehenkilön matkapuhelimeen
- Passi tai henkilökortti kuvataan kohdehenkilön kännykän kameralla ja kenttien tiedot OCR-luetaan
- Passin sirulla olevat henkilötiedot, passin tiedot ja kasvokuva voidaan lukea myös NFC-luennalla
- Passin tai henkilökortin oikeellisuus tarkistetaan erilaisilla automaattisilla menetelmillä
- (Tietyissä tilanteissa) voidaan selvittää rajapintakyselyn avulla, onko passi tai henkilökortti ilmoitettu varastetuksi tai kadonneeksi
- Passissa tai henkilökortissa olevaa kuvaa verrataan tunnistautumistilanteen “selfie-kuvaan”
- Henkilölle suoritetaan ns. “Liveness check” (esim. hymyileminen, numeroiden lausuminen ääneen, pään kääntäminen) tai prosessin lopputarkistus voidaan ohjata asiakaspalvelijalle
Passin tai henkilökortin etälukuun perustuvalla ratkaisulla voidaan nostaa huomattavasti asiakkaan tuntemisprosessin tasoa ja samalla automatisoida passin tai henkilökortin keruuprosessia.
Edellä mainittuun prosessiin liittyvät tekniikat kehittyvät jatkuvasti ja myös kuluttajat ovat entistä tottuneempia suorittamaan nämä toimenpiteet, sillä kansainvälisissä online-palveluissa niiden käyttö lisääntyy jatkuvasti.
Omaa palvelua kannattaakin nykyään verrata siihen palveluun, joka on oman alasi kansainvälinen markkinajohtaja. Olisiko aika kurkistaa, kuinka helposti heidän asiakkaaksi tuloprosessinsa toimii? Mitä voisimme heiltä oppia ja mahdollisesti kopioida omaan asiakkaaksi tuloprosessiin? Ja kuinka voimme tukea uuden digitaalisen asiakassuhteen ensimmäisiä askeleita kohti jatkuvaa kanssakäymistä?